Madetällit

Termosta vaan!

Ensiks heti pahoittelut, ku oon ollu niin laiska kirjotteleen. Kolme madereissua ehdin tehdä ja pistän niistä ny kaikista jotain rapsaa täs samas viestis.

19.1.2013

Käytiin Koipan kans joella kokeilemas, vaikka tiedossa oli, että aikasta on. Varmaan parisen tuntia jaksettiin nyppiä todetaksemme, ettei made oo vielä kudulla. Tulipahan kokeiltua.

Kopteri.

8.2.2013

Kolmisen viikkoa oli kulunut ekasta kokeilusta, kun pääsin seuraavan kerran apajille. Nyt oltiin Syrjän kans liikkellä ja huhuja oli jo kuulunut mateista. Ajettiin Sainen Jussin pihaan ja siitä jokirantaan kokeileen. Muutaman äijän ryhmä lähti just pois samoilta mestoilta, kun ei ollut made otilla. Päätettiin Peten kans saman tien vaihtaa paikkaa ja hurautettiin autolla alemmas joelle (tietä pitkin kylläkin) viime vuoden ottipaikalle. "Meidän paikka" oli vapaana, vaikka muuten joki oli täynnä äijiä.

Kovin kauaa ei tarvinnut pilkkejä huljutella, ku saatiin jo ekat tärpit. Eka kala tuli myös pian jäälle, semmonen perus 700-800g. Oli se taas hieno tunne! Ekan jälkeen piti hetken taukoa, kunnes rysähti 4 madetta 5 minuuttiin ja kokokin oli hiukan parempaa. Kaikkiaan saatiin 10 madetta, joista pari isointa oli puoltoistakilosia ja muutama oli kilon pintaan. Hyvä reissu siis!

Sopivammittasta.

9.2.2013

Eilinen kalantulo innoitti heti uudelle reissulle. Matkaseura vaihtui taas. Nyt Uki lähti ekalle madereissulleen kolmeen vuoteen - poltteet oli molemmilla kovat. Mentiin suoraan eiliselle ottipaikalle. Onneksi yöllinen lumisade oli peittänyt verijäljet, joten muita pilkkijöitä ei paikalla ollut. Alku oli hiljaista haeskelua, ei tärppiäkään varmaan ekaan tuntiin, kunnes Uki sai ensimmäisen jäälle. Ei mikään iso, mutta made kumminkin! Tulin heti viereen, mutta lisäsaalista emme saaneet.

Seuraavaa kalaa saimme taas hetken odotella, mutta sieltä se kuitenkin nousi - tällä kertaa mä sain semmosen olemattoman nyskyn. Muutakin porukkaa valui apajille hiljalleen. Mateet pysyttelivät kuitenkin piilossa visusti. Paikalle oli tullut eräs tuttu kankaanpääläismies, joka vähän sivummalta sai kolme pienehköä madetta ja lähdin itsekin siihen suuntaan testailemaan. Erkanin porukasta hiukan ja sainkin yhden olemattoman taas. Reissun loppuvaiheilla teimme Ukin kanssa vielä lenkin sinne "sivummalle". Sain yhdeltä reiältä kolme melko pientä madetta ihan peräjälkeen ja lopuksi vielä ison tärpin, mutta siihen jäi meidän saalis. Yhteensä kuusi madetta, keskikoko valitettavan pieni. Ei erityisen hyvä saalis, muttei huonokaan. Uki sai hyvät sopat kaloista.

Uki varustautuu.