Suolampi ja majajärvi

Vehkeiden virittelyä

Misin kanssa päätimme lähteä käymään pilkillä eräällä suolammella jossa kuulemma pitäisi olla isoja ahvenia. Liekö huhupuheita? No sitä päätimme kuitenkin lähteä selvittämään. Noin 10 aikaan saavuimme "pelipaikalle" jossa selvisi että lammelle olisi kävely matkaa noin 2 kilometriä, umpihangessa. Päätimme ihan suosiolla jättää perässävedettävät pilkkilaatikkomme autoon ja heittää reput selkään.

Noin 2 hikisen hangessa tarvotun kilometrin jälkeen näimme lammen puiden välistä ja alkoi jo olla voittaja fiilis. Innokkaina kairasimme aika lähelle rantaa ensimmäiset reiät. Ja kuten arvata saattaa, vesi oli todella ruskeaa kuten suolammissa yleensä. Jäätäkin oli varmaan noin 40 senttiä ja vettä syvimmissä kohdissa noin 1,5 metriä.


Noin tunnin pilkkimisen jälkeen alkoi epätoivo hieman kasvaa. Mietimme että mahtaako täällä todellisuudessa olla edes kalaa. No hetken päästä misi sanoi jonkun käyneen hieman tökkäämässä morria josta toivo hieman kasvoi ja vaihdoin myös morrin veteen. Hetken pilkinnän jälkeen ensimmäinen tärppi koko päivänä. Ja ahvenhan sieltä tuli, joskin vähä tumma sellainen.

Yönmusta

Hetken päästä myös misi sai vähä paremman kokoisen ahvenen. Tosin seki kyllä noin 150 gramman luokkaa että ei mikään körmyniska. Se jäikin sitten viimeiseksi ahveneksi. Hetken yrittämisen jälkeen päätimme lähteä kotia kohti. Matkalla poikkesimme myös majajärvellä jossa syönti oli vielä huonompaa. Ei edes yhtään tärppiä.

Aika: n. 11.00- 15.00

Saalis: 3 ahventa, yksi edes kohtuullisen kokoinen

Ottipelit: Volframi morri ja tasuri

Sää: Pakkasta noin -13 astetta, tyyntä

Jää: 30-40 senttiä